Painajainen

Keskiviikko oli hyvin pitkä päivä. Ja uuvuttava. Pääsin koulusta neljältä ja saavuin kotiin vähän ennen viittä. Kävin nopeasti sisällä tuomassa koulutavarat ja vaihtamassa vaatteita, jonka jälkeen ajattelin mennä pystyttämään komppariaitausta kasvihuoneen edustalle. Vaan suunnitelmiin tuli suuri muutos.

Menin kanilaan ja ihmettelin miksi Elsi näytti niin väsyneeltä. Elsi ei tullut morjestamaan normaaliin tapaan, vaan pysyi paikoillaan. Tällä kertaa Elsi ei ollut voinut säikähtää mitään, eikä se kanilassa itseään satuttaisi. Elsi oli hyvin apaattinen.

Aloin epäilemään suolitukosta, sillä Elsi ei ollut halukas liikkumaan. Muutaman pelletin se nappasi, mutta sen jälkeen ei mikään ruoka kelvannut. Otin Elsin valjaisiin ja lähdin ulos juoksuttamaan sitä. Tällä kertaa Elsi oli täysin haluton liikkumaan, toisin kuin viime kerralla ulkona ollessaan aitauksessa lensi melkein iloloikka. Siinä juoksuttelin kania jonkin aikaa sen mitä pystyi, annoin myös ruiskulla vesi-ruoka sekoitusta pienen määrän.

Lopulta pistin viestiä kaverille, onko eläinlääkäri paikalla sillä hetkellä. Viisi minuuttia ja olin jo eläinlääkärillä kanin kanssa. Elsi sai kipulääkkeen ja nestettä ihon alle, sekä minä mukaan Elsille sekä tulevaisuuden varalle parafiiniöljyä ja critical carea. Maksoihan tuo eläinlääkärireissu paljon, mutta parempi pelata varman päälle.

Kotiin tultiin joskus ennen kuutta ja siitä alkoikin toivominen, että Elsi normalisoituisi. Pelkäsin kokoajan kun näin Elsin, että ilta jäisi viimeiseksi. Annoin critical carea, sekä hieroin mahaa. Koitin myös saada Elsin liikkumaan. Samalla hoitelin muita kaneja sen mitä pystyi, sekä juttelin kavereille. Tulipa siinä samalla todettua ettei kanilan patteri toimi, saa nähdä milloin menee kanila pakkasen puolelle.

Lopulta, yhdentoista aikoihin illalla Elsiltä tuli papana. Epäilen mahassa olleen kaasua, sillä hieroessa tunsin selvän "kaasupallon." Kaasu alkoi liikkumaan suolessa, jolloin myös suoli alkoi toimimaan. Seurailin vointia vielä jonkin aikaa, ennen kuin lähdin nukkumaan. Jätin Elsille yöksi häkin molempiin kerroksiin ruokaa, joista toinen oli seuraavana aamuna tyhjä. Nyt Elsi on taas normaali, rapsutuksia kerjäävä itsenä, mutta kurjaa se oli katsoa apaattista kania. Tuska näkyi niin selvästi.

Vietin koko päiväni koulun jälkeen kanilassa, yli kuusi tuntia. Ilta oli niin minulle kuin myös kanille pitkä. Illalle oli vaikka mitä suunnitelmia, mutta kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Tärkeintä on se, että kani on nyt kunnossa ja tiedän ainakin yrittäneeni parhaani. Tällä kertaa yritys palkittiin.

Korvat jo hieman hörössä. Elsi viestii paljon korviensa avulla, joten tämä oli hyvä merkki.